Tammikuu.

Pulkassa.

En tiedä, mihin se meni. Jonnekin hurahti. Ehkä piiloon sängyn alle. Katosi. Mutta eipä se mitään, ens vuonna uudestaan sitten.

Pitkää päivää on tullut paineltua tällä viikolla. Lähden kotoota 7:20 ja kotiin palailen iltaseiskan jälkeen. Pitää ottaa kiinni influenssan takia menetetty aika, ja ens ens viikon lopussa lymyilevä deadline painaa niskaan. Eipä sillä, että itse sen sinne tuuppasin. Mutta onpahan rytmi. Opiskelua, urheilua ja sitten vähän telkkaria illalla ja huomenna sama. Ja ylihuomenna.

Keskiviikkona oli miittinki S:n kanssa. Vähän nolotti, kun piti tunnustaa, etten ollut suorittanut sitä ainutta tehtävää, jonka se oli mulle asettanut, mutta eipä sitä pahasti tuntunut haittaavan. Hyvä niin! Juteltiin mun kehityksestä tai sen puutteesta. Tunnustin, että tuntuu, että ajelehdin vähän päämäärättömästi tällä hetkellä. Mutta tultiin siihen tulokseen, että en ole vielä uppoamassa, joten S ei tahdo vielä heittää mulle pelastusrengasta. Sanoi, että päämäärättömästi ajelehtiminen ei ole pahasta, auttaa ehkä löytämään oman polkuni. Katsellaan, katsellaan! Puhuttiin kanssa konferensseista. Näyttäis siltä, että matkaan Puolaan tänä vuonna ainakin kahdesti.

Aloitettiin myös meidän PhD konferenssin suunnitellut. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden pitää siis täällä järjestää joka vuosi konferenssi osana tutkintoa. Vastaan twittertilistä ja kommunikaatiojutuista. Sitten pitäis vielä miettiä oman esitelmän aihetta ja runkoa. Onneksi tää konferenssi on vasta kesäkuussa!

Kesäkuussa pitäis kanssa treffata poliisi-J:n ja sen naisen kanssa. Newcastlessa! Suunnitelmia ainakin on.

Olin tänään ekaa kertaa insinöörien jokaviikkoisessa labramiittingissä. 5 viikon päästä pitää esitellä niille mun projekti. Oh joy! Olin kyllä kiva huomatta, että Buxtonin jäljiltä tunnistin aika monet kasvot. Hyvä, hyvä. Niiden ihmisten kanssa kun pitää ruveta ilmeisesti tässä hissuksiin kaveeraamaan ihan tosi tarkoituksella.

Hengailin illalla E:n ja R:n kanssa vähän. E poltti pellillisen keksejä uuniin. Sen siitä saa kun kokkailee tai leipoo roséviinin voimalla. Onneks porukassa on aina yksi, joka juo vaan limpparia!