Helmikuu alkoi loistavasti! Asuntopulma ratkesi. Entisestä kämppis E:stä ja E:n urhosta tulee nyt vuokraemäntä E ja vuokraisäntä C. Kävin tänään E:n tykönä leipomassa karjalanpiirakan tai kakskytkahdeksan. Tuli siinä sivussa maristua tästä mun tilanteesta. Kun olin hädintuskin ennättänyt koti(ha!)ovesta sisään kännykkä vilkutti E:ltä viestiä, että ne oli jutellut asiasta ja niiden ylimääräinen makkari olis mun käytettävissä jahka lähden Suomea tutkimaan. Sain minä sängyn ja huoneen ja E ja C tarvitsemaansa lisätuloa. Yksityisyrittäjä ja opiskelija. Siinä ei shillingeissä pöyhtäröidä. Kaikki hyötyy, mikä on mainiota. Juhlistin karjalanpiirakalla tai kahdella. Ai, ai. Kelpaa hymyillä.
Työtkin sujuu. Viikonlopun kestäneen litteroinnin jälkeen ensimmäisestä tekemästäni haastattelusta on 28/79 minuuttia näpytettävänä. Dataa on kertynyt jo 19 sivua. Melkein hirvittää ajatella sitä kun olen kaikki suunnittelemani haastattelut tehnyt, että kuinka monta virtuaalista metsää on tullut lahdattua ja kuinka sitä kaikkea tietoa voi edes käsitellä. Mutta ah, empiirinen tutkimus virallisesti käynnistetty. Hurraati!
No comments:
Post a Comment