Ikkuna tulevaan

Toivon.

Odotan, että tajuntani kiirehtii Exeteriin. Oon ollut täällä kohta viikon. Jotenkin kaikki on niin tuttua, etten tunne olevani uudessa paikassa. Jotenkin kaikki on niin samanlaista kuin Sheffieldissä, mutta kaikki on outoa ja uutta. Kuitenkin outoa ja uutta. 

Etsin vielä paikkaani. Että opin miten päin olla ja milloin. Miten tiskikone toimii, miksei printteri anna tulostaa. Mitkä ovat kemiat toimistossa ja kotona. Milloin kannattaa käydä kaupassa. Mistä löytää työ-elämä tasapaino, jonka keväällä kadotin.

Huomaan kaipaavani omaa pöytääni Sheffieldissä ja siellä toimistopoikien luomaa turvaa. Omaa tilaa. Omaa reviiriä, jota ei täällä vielä ole. Kaipaan meidän Brexit-valituksia. Trump-valituksia. P:n iänikuisia Arsenal-analyysejä. Huonoa huumoria ja hyviä vitsejä. Tunnetta, että voi sanoa että helvetti tää väikkäri on yhtä paskaa mitä vaan, ja kaverit vaan nyökkää ja sanoo, että niin muuten on. Ja sitten pyöritellään tovi päätä ja huokaillaan niin kuin vain vanha kaarti osaa. Vanha kaarti. Nyt olen uusi tulokas, mutta silti niitä vanhoja. Uusi-vanha-outo. Uusi-vanha-kysymysmerkki. Uusi-vanha-pelokas. Uusi-vanha-innokas.

Viikko täällä on ollut ihan mahtava. Kämppä on kansainvälinen. Toimisto on kansainvälinen. Italialaiset ovat enemmistössä, mutta paikalta löytyy myös kreikkalaista, ranskalaista, virolaista ja yksi tai kaksi kiintiöenglantilaista. Porukka tuntuu mukavalta. Vaikka ovatkin enimmäkseen filosofeja. Tunnen riittämättömyyttä ihan eri vinkkelistä kuin ennen, mutta koitan tunkea sen tuntee vasemman kengän kärkeen ja puhua niin, etten huomaa jos lauon tyhmyyksiä. Viihdyn, vaikkakin vähän vaivaantuneesti. Vielä. Salaa odotan S:n reissua etelään. Koska tutut kasvot. Mutta viihdyn. Vaikkakin vähän vaivaantuneesti.

Olen nähnyt meren. Ja kaksi elokuvaa. Hankkinut neljä kirjaa ja juonut kaksi kuppia kahvia ja kupin teetä ulkona. Psyykannut alakerran maisterikokelasta. Puhunut suomalaisesta koulutuksesta. Pienmaataloudesta ja demokratiasta. 

Ei huono alku.

Ei ollenkaan.

PS. Täällä on paljon oravia. Mikä on aina hyvä.