Tuesday 1 September 2015

Syksy saa

Launtaina sieniretkeltä ei löytynyt sieniä, mutta muumikeksejä onneksi oli. Sunnuntaina kastuin ukkosmyrskyssä ja iltalenkillä tuoksui mädäntyvät omenat syksy. Eilen töihin lähtiessä hengitys höyrysi ja kampuksella näki kersoja. 

Lienee aika hyväksyä tosiasiat. Syksy on täällä. 

Oli mahtava turistikesä kotikaupungissa, vaikka pituutta olisin voinut lisätä puolellatoista viikolla. Siitkäkin huolimatta ennätin kaupunkiin kahdesti auringonnousun aikaan. Kun ketään ei ollut vielä missään. Huvikseen vaan. Koska miksi ei. Herkuttelin Hakaniemessä, Teurastamolla, ulkona, sisällä, Kaivarissa, kotona ja toisaalla. Se tila mitä kahvin, katuruuan ja veljen lafkan safkoista vielä jäi, täyttyi luontevasti marjoilla ja sorbetilla.

Ex tempore piipahdin Suomenlinnassa argentiinalaisen kanssa ja istuin turistipyörässä Kauppatorin kulmalla. Siinä yhdistyi hyvin ahtaan- ja korkeanpaikankammo, mutta hauskaakin oli. Katsoin kuin lämpimässä elokuun illassa ihmiset tuijottivat epäuskoisina sirkoin täyttetyjä lautasiaan ja kuuntelin Sibelius-konserttia Musiikkitalon edessä. Valomerkkinä toimi aterioimaan tulleet rotat. Lokkeja vielä uskalsi uhmata, mutta johonkin oli raja vedettävä.

Juoksujalkoja en ole saanut vielä takaisin ja sininen paholainen polkupyöräni toimi oivallisena kumppanina. Pyöräilin Helsinkiin kolmesti, ja vain kertaalleen tulin takaisin junalla. Kokemus sekin. Helsinki City Marathonin kunniaksi sotkin menemään hiukan yli maratonin verran ja maustoin pyöräretkeäni Kaivopuistonrantaan jaloittelulla pitkospuisella polulla Lammassaareen, jossa sain muuten kesän kahdesta hyttysen puremasta ensimmäisen. Baanalla paahdoin kuin tuulispää, ja onpa tuo polkeminen muutenkin maittanut auringonpaisteessa. Kuten muuten myös melominen ja muut vaihtoehtoiset harrastusmuodot. Kesän yksi huippukohdista onkin se, ettei veljen kanssa kajakilla kaaduttu, ennusmerkit eivät ehkä olleet hyvät.

Tallinna, Fiskars ja Nuuksio pisteinä i:n päälle onnistuneelle kesälle. 
Niin ja seura ennen kaikkea.
Onpahan mitä muistaa kun pohjoistuuli alkaa tosissaan puhkumaan.








Jotta kyllä se syksy mun puolesta saa tulla.
Uudet seikkailut on jo mielessä. :)

No comments:

Post a Comment