2016.
Oon koittanut sitä mielessäni summailla tässä viimeset pari viikkoa. Jotenkin koko vuosi karkaa määrittelyä. Super hankalaa. Joten ehkä parempi antaa olla. Joskus tulevaisuudessa, ensi tiistaina tai kymmenen vuoden päästä osaan sanoa jotain syvää ja tyhjentävää vuodesta 2016. Tai sitten en. Mutta ehkä pystyn nauramaan sille. Sillä tavalla sydänjuuria myöten, että elettiinpä sitä ennenkin!
Ei, että 2016 olisi ollut huono. Todella vaikea vaan. Menetin sen tulevaisuuden, jonka halusin. Joka paikkaan koski ja melkein menetin kavereitakin. Tulin huijatuksi, törkeästi kohdelluksi ja rahatkin yritettiin varastaa. Opin ihmisistä, itsestäni. Muutin, koin, menin, juoksin, nauroin, itkin. Pirstaloiduin täysin, kasailin itseäni hissuksiin vaihtelevalla menestyksellä (work in progress) ja löysin täydellisen piparireseptin. Täydellisen piparireseptin.
No comments:
Post a Comment