Kotona tai ainakin kämpillä.

Pääsin "vihdoinkin" muuttamaan tänään. Kämppä on ihan mukava. Huone aika luksus versio edellisiin, Newcastlen aikaisiin, huoneisiin verrattuna. E - vuokraemäntä/kämppis - on mukava. Hölösuu. Tai hermostunut. Ei sitä ikinä osaa varmasti sanoa kun tapaa uusia ihmisiä. Toinen kämppis, L, on ollut aika visusti omassa huoneessaan koko iltapäivän, mutta enpä mäkään ole täältä pahemmin liikkunut tuloni jälkeen. Laukkujen purkaamista, petivaatteiden kohdilleen asettelua ja Skypeä äidin kanssa. Kaikki vie yllättävän kauan aikaa.

Hirveä väsymys iski kun pääsin tänne. Tuntui kun olisi kolme päivää matkustanut ja vihdoin päässyt määränpäähän. Samalla pieni hirvityksen hyökyaalto vyöryi yli. Tänne tuleminen, vihdoin omaan huoneeseen pääsy, teki kaikesta todellista. Ihan eri tavalla kun itse Sheffieldiin saapuminen. Oon taas opiskelija. Ja työmäärä näyttää suurelta. Miten pystyn tasapainoilemaan Aberdeenin ja Sheffieldin välillä niin, että molemmat kärsii mahdollisimman vähän... en tiedä. Kohtahan se nähdään. 

Aikamoiseen paikkaan taas olen itseni nipistänyt. Asiat voisi ehkä joskus tehdä helpomminkin. Ehkä.

Ei näy merta enää ikkunasta. Mutta ei kai tämäkään ihan paha ole.

PS. K on alottanut treenaamisen Great Winter Runia varten. Yritin neuvoa aloittamaan hitaasti. Päätti juosta 5km tänään. Päätyi juoksemaan kaksi ja kävelemään kolme kilometriä. Oli hölmö repinyt ensimmäisen kilometrin aikaan 4.13. Miehet. Mutta ymmärtäähän sen kyllä. Tässä on veto meneillään, ainakin neljän ihmisen kesken (minä, K ja kaksi tiedemiestä) siitä kuka juoksee GWR:n (5km) nopeiten. Panos on tilanteeseen sopivasti £5. Tuumailtiin eilen illalla kun K:n kanssa hölpötettiin, että parina meillä on kohtuulliset mahdollisuudet. Rahatkin korvamerkittiin jo. Ravintolaan mennään. :)