Mahtava luku tällä kuulle. Toinen juoksun jälkeinen päivä. Harmitus on poissa. Jalkoja särkee, mutta vähemmän kun kuvittelin. Rullahieronta taitaa oikeasti toimia. Nestehukka on melkein hallinnassa. Ruoka ei maita vieläkään (jouduin eilen jättämään burriton kesken. Ekaa kertaa ikinä - shock, horror!) ja linnun annoksista tulee ähkyyn. Rikki hiertyneitä kainaloita koskee vielä, mutta eteenpäin sanoi mummo toukokuun pilvessä.
Ennätin jo lisätä ensi vuoden marraskuulle Ateenan maratonin kalenteriin, koska Ateena. Koska maraton ja Marathon.
Paroni pyöritteli päätään vieressä ja totesi vaan, että hullu. Tosin mielistyi ajatuksesta Kreikan lomasta. Vähän vähemmän kuitenkin siinä kohden kun tajusi, että sinne on vielä 18 kuukautta ja risat.
Mutta mua puri maraton-kärpänen (taas!) vaikka itkinkin maalissa äidin perään (taas!).
:)
No comments:
Post a Comment