Varustus kunnossa. Konferenssi-ohjelma on kokoluokkaa uusi testamentti, mutta pelottavampi. Esitelmän luulen olevan hallussa, vaikkakin stressiunet alkoivat viime yönä. Osa prosessia, mutta mielummin nukkuisin. Tänään vedettiin intensiivisesti PhD workshopissa. Tapasin mahtavia ihmisiä ympäri maailmaa, Suomesta Chileen, Hollannista Argentiinaan. Muuan unkarilainen tervehti ja muisti olleensa kuuntelemassa kahdenvuodentakaista nolosteluani Puolassa. Näin vähän pröystäilläkseni, mutta ainoastaan itseluottamuksen kasvatusmielessä.
Kummastelin omaa puheliaisuuttani. Käskettiin verkostoitua. Ehkäpä tämä sitten oli sitä. Ujous odottelee huomista, luulen. Yhden käyntikortin sain - mikä PhD piireissä on verrattaen paljon. Harvapa meistä niitä enää käyttää.
Sheffieldin toimistotoverit saapu kylille eilen ilalla, mutta skippasivat päivän ohjelman. Puoli kuuden maissa kun tein tätä:
sain viestin, että ollaan panikoimassa meidän esitelmiä. Illallinen kahdeksalta? Toki. Pitäisi varmaan itsekin ruveta aktiivisemmin panikoimaan. Jottei sitten enää huomenna jaksa vaan voi keskittyä itse puhumiseen ja jälkinolosteluun.
No comments:
Post a Comment