Mietin, sillä lailla ihan viattomasti pohdin, tänään kun täällä tukka pystyssä katuja astelin, että olispa siistiä jos osais ottaa rennosti. Löysätä vyötä, vaihtaa vapaalle. Olin näihin aatoksiin päästessäni tarponnut hellelukemissa lähemmäs puoli maratonin verran ja istunut kerran huilimaan puoleksi tunniksi. Vesi oli loppu ja varpaassa kivisti rakkula.
Mutta. Ehdinpähän tehdä yhdessä päivässä kaikki asiat, mitkä olin uumoillut tekeväni. Ja sitten lisää. Picasso museon kävin läpi, Sagrada Familiaa kävin tuijottamassa - lähinnä velvollisuuden tunteesta. Lounasta hain netin hehkuttamasta vegaanimestasta, ja oli kuulkaa hehkutuksen arvoinen. Näin paikallisen riemukaaren, joka muuten on paljon riemukkaampi kun se Pariisin kuuluisin versio. Katalonian parlamentista räpsäsin kuvan (niin kuin velvollisuuden nimissä siitä Sagrada Familiastakin), ja ekstemporeesti kävin Olympialais/urheilumuseossa (joka oli mahtava) tekemässä kunniaa Zátopekille ja Nurmelle. Ja tietty Olympiastadionin tsekkasin kanssa sisältä että ulkoa. Kapusin kukkulalle, koska en saa niistä Sheffieldissä tarpeekseni, mutta maisemat sieltä oli varsin mukiinmenevät. Lahnustin satamassa ja huomasin, että täällä on pyörätuoleille omat tiet.
Esitelmääkin kertasin ja kävin läpi, ja ihmettelen kuinka ihmeessä oon voinut sen itse kirjoittaa kun en tuppaa muistamaan mitä aion/haluan sanoa vaikka powerpointtia tuijotan lähes intohimoisella intensiivisyydellä. Loppuviikoksi on vaatteet silitetty. Huomenna aloitetaan opiskelijavoimin ja torstaina on sitten H-hetki. Pönötys alkaa kuitenkin tänään, ennen varsinaisia kemuja. Lieneekö nää nyt sitten ne kuuluisat etkot. Espanjalaista ruokaa kansainväliselle pöytäväelle.
Paitsi vegaaneille vaan ruokaa.
No comments:
Post a Comment