Jos joku olis viime yönä saanut kakistetuksi, että tästä tulee hyvä päivä olisin kohottanut kulmiani epäuskossa. Uni jäi jostain mystisestä syystä jonnekin matkan varrelle ja aamu tuli ihan liian nopeasti. Päätin olla menemättä labraan ja suuntasin sen sijaan omalle toimistolle. Työpäivä ei niinkään tehokas ollut. S on alkanut delegoimaan asioita, enkä pidä siitä. Hän on järjestämässä seminaarisarjaa ensi vuodelle tähän ydinjäte/voima-hässäkkään liittyen. Yhtäkkiä mun to do-listalla on kasa isoja nimiä, joille mun pitäis lähetellä sähköpostia ympäri Eurooppaa. Niin ja sitten ois vielä kirjotettava muutama sivunen yhteenveto loppusijoituksen viime aikaisesta kehityksestä täällä S:llä, jotta hän vaikuttaa asiantuntevalta ja pystyy puhumaan lievällä auktoriteetilla kokouksessa, jonne hän on menossa. En minä. Tyypillästä PhD-tavaraa. Eipä siinä. Auttaapa välttelemään oikeita töitä..
Takaisin tähän päivään. Ja sen ylimaalliseen kivuuteen.
Puolenpäivän maissa tuli tekstari, että varaapa itselles junat Essexin suuntaan syntymäpäiväviikonlopuksi. Yllätys odottaa! Tiedän, ehkä mikä, mutta siitä enemmän kun asia on ajankohtainen. Se olikin työpäivän kohokohta.
Lähdin toimistolta jo puoli neljän aikaan, kun olin siellä verrattaen aikaseen aamulla ja eilen itsestäni riippumattomista syistä tuli tehtyä lähemmäs 12-tuntinen päivä. Kotona odotti E, joka teki kotipäivän yksityisyrittäjänä. Päätettiin lähteä lenkille. Juostiin paikoissa, joissa en ollut ennen käynytkään. Tää muutto on avartanut mun näkemystäni tästä kaupungista, eikä enää edes hirveästi iljetä myöntää, että löytyy siitä kivojakin plänttejä. Kirmattiin yhdessä reilu 5.5km. E jatkoi siitä kotiin, minä vielä toiset 3.6km. Ai, ai! Aurinkoa ja sortsit. Eikä kipuja. Mikä parasta. Vauhtihan ei päätä huimaa, mutta se ei haittaa ollenkaan. Nyt painellaan mummoin kanssa lumessa eteenpäin niin maan vietävästi. Maltilla toki.
Illalla kävin ostamassa ylihintaisia mustikoita ja tein mahtavan palkintoillallisen hyvän juoksun kunniaksia. Mustikoilla ei ollut sen kanssa tekemistä.
Olin vääntämässä muuan nettikurssin tehtäviä kun K pirautti. Päätin tosiaan viikonloppuna, että aikaa on vaikka millä mitalla ja ilmottauduin kahdelle nettikurssille. Toinen alkoi jo viikko sitten, niin on vähän kiinni otettavaa. Kulkee otsikolla Water for Liveable and Resilient Cities. Seuraava alkaa vasta elokuussa (onneksi). Joka tapauksessa olin siis näin sivistämässä itseäni kun K soitti.
Järjestettiin puhelin-sähköposti-kombolla vihdoin K:n viimevuotinen syntymäpäivälahja kuntoon. Elokuussa peruuntunu kuumailmapallolento on nyt varattu toukokuulle ja yhdistetty viikonloppuun Peak Districtillä.
Keväästä on tulossa ihan älytön.
Siis puhtaasti ja vain ja ainostaan hyvässä mielessä.
Nyt pitäis enää malttaa sinne sänkyyn kömpiä.
No comments:
Post a Comment