Että kyllä vaan puhaltaa kulkaas nyt! Tarjosivat sitten eilen mulle lyhyttä jaksoa tutkimusapulaisena omassa opinahjossani. Ihan oikea työ, oikeilla veroilla. Väikkäriväkerrys siirtyisi hetkeksi jäähylle (mikä ei niin kerta kaikkiaan olisi huono asia) ja valmistuminen uudelle kalenterivuodelle. Vastuuta olisi monenlaista, ja olisi ehkä mahdollisuus tehdä itselleen nimeä.
Ensimmäinen reaktio oli Joo! Mutta ei kun siis ei!! Siis Ylläs ja Kalifornia! Suunnitelmat ja suunnitellut lomareissut romuttuivat siis heti. Ehkä. Todennäköisesti. Ei välttämättä. Ja eihän ne nyt tässä kohtaa ehkä sais arvoasteikon ensisijoja asuttaakaan. Vähän muljautti aivoja tämäkin käänne, justiin kun perjantain kuohunnasta alkoi pääsemään. Kiinnostukseni olen ilmaissut, mutta mitään ei ole sovittu.
Tuleekohan musta sittenkin akateemikko...
Vivat academia, vivat professores - tai joitain sinne päin :)
ReplyDelete