Tai no paljon mitään uutta ainakaan. Perjantaina oli täyskuu ja itsenäisyyspäivä meni Newcastlessa katsellessa potkupalloa ja viikonloppukierroksen ehkä sitten kuitenkin vaan toiseksi suurinta yllätystä kun Newcastlen pojjaat kellistivät suuren ja mahtavan Chelsean. Oli muuten kalsa, vaikka 52 000 kehoa lämmittikin stadionia ihan hyvin. Sain myös toveri W:ltä vähän sontaa niskaan, kun
Perjantaina tein ne kaksi haastattelua, jotka mainitsin aiemmin. Taitaa neiti tutkija kaivata vähän harjotusta, mutta kyllä sieltä jotain sai tiristettyä irtiä noin taustatiedon tasolla ainakin. Ja varmaan vähän enemmän kunhan jossain kohden sijoitan aikaa haastattelujen
Perjantailla odottelee fyssari. Toivon hyviä uutisia toipumisen suhteen, vaikka tuntuukin, että jonkun sortin takapakkia on otettu kun lauantaina jäin stadionin purkautumisruuhkassa itseäni kolme kertaa kookkaamaan "herrasmiehen" jyräämäksi niin, että nytkähti tuolla lantionseuduilla ikävästi. Eilen oli jotain tuntoja, mutta tänään taas normifiiliksissä!
Mutta kaiken kaikkiaan on tällanen kroppa jouluksi kuntoon-viikko. Tänään ennätin lääkäriin. Papa-koeriemua. Kyllä siellä vastaanotolla taas kikatutti vähän tämä maa, kun kaikki pitää selittää, mitä tehdään. Ettei kellään vaan ole mitään sanomista sitten. Makoilin siinä tutkimuspöydällä enkä voinut olla ajattelematta, että tuikkaapa nyt nainen se tikku sisään niin päästään molemmat jatkamaan hommiamme. Ei tässä nyt yksityiskohtaista selostusta sen enempää tarvita. Hop, hop! Eipä sillä mukava hoitaja oli ja tulipahan testattua.
Viikon päästä olen Pariisissa! Siis jos toi tänne ennustettu sää pommi ei pilaa kaikkea! Ainakaan huomista pizzottelua se ei pilaa. Joulukilojen keräys alkakoot kolleegan aviomiehen syntymäpäiväin merkeissä!
Kovaa myrskyä luvattu, pidä pipostasi kiinni ;))
ReplyDeleteNo joo! Jos sattuu tuuli tulemaan oikeasta suunnasta niin ei paljon tarvi jalkojaan liikutella, että pääsee eteenpäin. Laiskurin unelma!
ReplyDelete