Mahtavuutta ja mahtavaa stressiä!

En edes tiedä, mistä alottais. Niin paljon on tapahtunut viikossa. Viime viikonloppu oli mahtava! Kun vihdoin pääsin Aberdeeniin iltamyöhäsellä, mentiin illalliselle. Glamourin rajoja venytellen syötiin burgerit. Oli ihan törkysen hyvän makuinen se mun bataattipapuplätty. Lohkoperunatkin oli taivaallisia, vaikka en yleensä tykkääkään niin kovin! Toki voi olla, että makuelämyksen verrattomuuteen vaikutti se, että olin kärvistellyt junassa ilman eväitä, jotka tosissaan vetäsin napaan suutuspäissäni jo kotona. Unohdin myös STS-kirjani junaan. Kävin kyselemässä sitä aseman löytötavaroista, mutta ei löytynyt. Toivottavasti, kuka ikinä sen kirjan löysikin saa siitä jotain iloa, hienosti oli marginaalit täynnä muistiinpanoja about 20 työtunnin edestä. Terve!

Perjantaina käytiin leffassa kattomassa Lego Movie ja illalla juhlistettiin islantilaistuttavuus A:n PhD:tä. Tuntu ihan kahjolta olla kämpässä (jossa oli puulattiat!) islantilaisten ympäröimänä, kun niitä on maailmassa niin vähän! Tavattiin myös puolalainen valokuvaaja, joka tahtois ottaa meistä kahdesta kuvan projektiinsa, joka käsittelee Skotlannin suhdetta ja välejä isoon maailmaan. Sanoin (tai sitten se oli se gin) kyllä. K oli vähän öö.. no tota. Mutta kyllä sekin sitten innostui. Mitään ei kyllä sovittu, joten voi olla, ettei siitä mitään tule. Mutta ei haittaa sekään.

Lauantai oli ehkä vuoden paras päivä. Ihan liiottelematta! Oltiin melkein koko päivä ulkona. Käveltiin postiin ja kampukselle ja sitten rannalle kahville, vaikka joinkin vaan limpparin. Jaettiin skonssi. Käytiin katsomassa kun Aberdeen voitti St Johnstonen. Toinen puoliaika oli pelillisesti aika lätty, mutta lokkeja sai pelätä. Niitä liiteli kymmenittäin kentän yllä. Pulut miehitti meistä katsottuna oikean kulmalipun edustan. Matsista kiiruhdettiin kotiin, varpaat oli jäässä. Alunperin meidän piti mennä ulos syömään, mutta päädyttiin tilaamaan intialaista. Oli hyvää! Eikä edes liian tulista, vaikka jouduinkin/sainkin ottaa ihan eri annoksen, mitä yleensä. Entisessä vakkarissa kun on kermaa.

Jälkiruuaksi korkattiin pullo punkkua, jonka ostin joskus marraskuussa. Sivilisaatio otti taas askeleen eteenpäin, kun nautittiin viini makeiden popcornien kera. Samalla katsottiin Le Weekend. Oikein mahtava leffa, vaikka taisinkin ehkä keskittyä enemmän siihen viiniin...niin ja niihin poppareihin. Leffan jälkeen pelattiin shakkia, vaikka koitin vastustella, ja kuunneltiin jazzia. En kuulemma ollut yhtään niin huono kun mainostin. Sitten pidettiin kahden hengen kasaribileet. Naapurit ei ehkä arvostaneet.

Sunnuntaina suuntasinkin sitten takasin...

...ja siitä alkoi stressi.

Tällä viikolla oli vaatimattomat kaksi esitelmää (vrt. oon pitänyt edellisen neljän vuoden aikana kaksi esitelmää). Eikä ollut mitään höpötellään tässä nyt tovi opiskelijoille-esitelmiä. Ehei. Ihan oli professoreita ja tohtoreita ja useamman vuoden tutkijakoulutettavia yleisöissä. Siellä sitten papetettiin menemään posket helottaen ja kurkku kuivana!

Myönnettäkööt, että kyseessä oli kuta kuinkin sama 12 minuutin pläjäys kummallakin kertaa. Keskiviikkona harjoittelin meidän SaTiS-tutkimusryhmän edessä. Hyvää palautetta tuli ja S:n kanssa työstettiin PowerPoint kuntoon jälkeen päin. Vaikka muutinkin sitä vielä siitä... mutta oli tosiaan ihan yllättävän turvallinen olo siellä ihmisten edessä.

Niin hyvä, että otin torstain ihan lungisti. Ja perjantaina sitten räjähti. Tärinät ja kämmenhiki. Koko pakkaus. Päästiin nimittäin C:n ja F:n kanssa esittelemään kukin tutkimustamme insinööreille. C:n kanssa ehdittiin vielä hyvin koko perjantai-aamupäivä lietsoa toistemme paniikkia. Eikä auttanut sekään, että S kehotti mua esitelmöimään vikana. Olin ihan maani myynyt esitelmän jälkeen. En tiedä menikö erityisen huonosti, mutta yhdessä kohdassa huomasin puhuvani skotlantia. Siis sillä mittapuulla, mitä mun suuni siihen aksenttiin vääntyy. Puhuin ehkä tuhatta ja sataa, mutta selvisin. S:n palautteetkin tuli ihan hymiön kera, vaikka epäilenkin, että kyseessä oli sympatiahymiö! Kuitenkin sen keskiviikkoisen voittajafiiliksen jäljiltä ei napannut ollenkaan. Hyvänä hommana kuitenkin se, että sain aika monta kysymystä, vaikkakaan en varmaan puoliinkaan osannut vastata.

Oli kuitenkin ihan hyvää harjoitusta. Seuraavat löpinät lienee sitten kesäkuun lopulla, ellei S keksi jotain mun pään menoksi, ja sitten pitäis ilmeisesti Puolassa syksyllä esitellä juttuja taas. Niin... siellä Euroopan suurimmassa STS-konferenssissa.. Vois varmaan jo ryhtyä hermoilemaan hiljalleen.

Postin miehet on kantaneet selät vääränä mulle kaiken maailman akateemista lukemista. Tilasin sen hukkaamani kirjan uudelleen kun oli niin hyödyllinen! Sen lisäksi pari muuta teoriakirjaa on tossa pöydällä. Tää viikonloppu meneekin sitten niitä lueskellessa. Tiistaina ehkä sitten maantiedon symposiumiin kuokkimaan tässä meidän kampuksella ja torstaina olis joku Suomen reissu edessä. Kaikkea sitä.

Niin ja kevät on muuten täällä! Kevät kuteilla mennään! Talvitakki on reservissä.