Teignmouth

Vihdoin.

Muutto.

Reilun kolme kuukauden evakko päättyi, ja mulla on vihdoin oma avain, joka sopii uuteen oveen. Kamat on tosin vielä hajallaan Exeterin ja Bristolin välillä odotellen pääsyään uusille huudeille, mutta hiljaa hyvä tulee.

Vähän sai tänään kyllä ihmetellä, että ei oo erolapsi oppinut, että tavaroita pitää kuljettaa mukana. Koko viime viikon raahasin turhaa kamaa Exeterin ja Bristolin välillä, ja nyt kun niitä oikeasti tarvitsisin ne ottaa lukua Teignmouthissa.

Oppia ikä kaikki.

Kaiken kaikkiaan elon pitäis helpottaa. Ei tarvi enää nousta 5:37, että ehtii aamujunaana ja seminaareihin jauhamaan ajallaan. Jos vaikka jäis vähän aikaa kirjottamisellekin. Harjoitettiin kollektiivista paniikkia tän viikon supervisionissa, kun aika näyttää loppuvan kesken. Siitä sisuuntuneena kirjoitin kaksi kappaletta. Enää yks kirjotettavana ja sitten seitsemän editoitavana. Aikaa 2 kuukautta. Ehkä tästä vielä jotain... 

Väikkärin tarjastajistakin päästiin ehkä vihdoin yhteisymmärrykseen - ei sillä, että olis ollut ymmärryksen puutetta, lähinnä ajan.

Jotta, että lopun alkua. Kai.