Marinaa

Tällä hetkellä meno tuntuu vähän tältä:

Ei mitenkään ylitsepääsemättömällä tavalla. Vakavasti tai pysyvästi. Enemmän kyseessä on perusväikkärivitutusärsytys. Maanantaina on deadline ja työ ei ota sujuakseen. On se kumma, kuinka kirjottaminen on aina vaan yhtä vaikeeta.

Vaikka tietää, mitä haluaa sanotuksi saada, ei sitä siltikään saa puristettua ulos. Yritän olla miettimättä, kuinka paljon kamalampaa tää olis jos kyseessä olis oikea elämä ja oikeet panokset.
Väikkäri nyt kuitenkin on vaan väikkäri, kolme kiloa vyötäröllä ja viisi ryppyä silmäkulmissa.

Ja niin. Onhan tossa tuo sateenkaarikin. Se lienee viime viikonloppua, pizzaa, leffaa ja hengailua. Kelpaa!