...pääsee nääs näkemähän aika kivoja hetkiä aamulenkillä.
Diggailen Bostonista. Eteenkin nyt kun varsinainen työurakka on takana. Esitelmä meni ihan mallikkaasti. Palaute oli hyvää, kysymykset reiluja, seuraavassa paneelissa mun löpinään viitattiin positiiviseen sävyyn. Ja jälleen tuli matkaan japanilainen business-kortti. Tradition poikaa.
Vähän kiinnostaa tää pohjois-amerikkalainen yliopistomaailma. Ihan eri vibat kun Britanniassa. Porukka näin äkkisältään tuntuu paljon rennommalta ja reilummalta. Voi toki johtua myös siitä, etten tee paikallisten kanssa töitä. Ei niin pientä arkea, ei niin suurta juhlaa. Vai miten se nyt meni...?
Oli mielenkiintonen päivä. Paljon mielenkiintosia ajatuskia ja keskuteluja. Menee varmaan viikko sulatellessa. Taas paljastui kuinka yksiulotteinen oma ajatusmaailma on. Sillä tavalla kapea ja ujo. Osittain haluaisin vedota kieleen, mutta se olis luuserin tie ulos. Ei tuo kieli enää toimi tekosyynä... tai jos toimii niin huolihan siitä nousee! Mutta täällä sitä kai ollaan oppimassa oli syy, missä tahansa. Kehittämässä ajattelua, ymmärrystä ja maailman katsomusta. Ties mitä, ja kyllä vähän sitä kieltäkin kai sitten.
No comments:
Post a Comment